Hei Hei Oxford

Niin se meni tama lukukausi nopeasti. Nyt on tullut aika pakata reppu ja siirtya eteenpain.

Finaalit menivat hyvin. Arvosanoja en hirveasti ole saanut ja luulen etta tieto menestyksesta siirtyy heinakuulle, kun naan raportin. Minulla piti olla 4 koetta, mutta yksi niista peruttiin. sain s-postia proffalta, etta han ei tulisi (odottamattomien muutosten takia) jarjestamaan meille kirjallista koetta, vaan laatisimme sivun (!!) mittaisen raportin annetusta aiheesta: EKG. Tama oli todella mieluinen yllatys ja niin sain kaytannossa kouluni taalla paatokseen jo tiistaina.

Jarjestamamme kesakiwan ohella Ole Miss ravaytti oikein kunnolla. Taalla jarjestettiin keskiviikkoiltana flashreivit. Ideana oli kutsua mahdollisimman moni saapumaan kirjaston eteen ennen kymmenta. Nyt siis puhumme kirjastosta, jonka kolme kerrosta on jaettu sallitun keskustelun intensiteetin mukaan ja on auki 24/7 finaalien aikana. Tasan kymmenelta sadat ihmiset ryntasivat kirjastoon ja tanssivat kuin viimeista paivaa. Kymmenen minuutin ajan. Noh, meilla vahan venahti ja bileet kestivat jotakuinkin 14 minuuttia, mutta kuitenkin. Taman jalkeen ihmiset menevat jatkamaan sita mita ikina olivatkaan tekemassa. Tama oli todella absurdia seka mielettoman hauskaa! meininkia voi kayda katsastamassa tuolta:

http://www.youtube.com/watch?v=tMNfiTlacX8

Kavin hakemassa matkalaukun ja pakkasin sen tayteen kirjoja ja tavaraa, jotka haluan sailyttaa mutta en kantaa kahta kuukautta. 21 kiloa siita tulikin. Mutta reppu on lahes tyhja, joten tilaa viela on. Samalla lahti tietokone, joten kuvia en voi enaa liittaa. Tasta seuraavaan blogipaivitykseen voi siis senkin johdosta vierahtaa hieman aikaa.

Todella haikeat on fiilikset kun joutuu niin monille sanomaan viimeista kertaa hei hei tietaen, etta monia en tule nakemaan enaa koskaan. Ikina. Jonkinlaisia suunnitelmia tietysti taalla on valaytelty jalleennakemisista. Saas nakee mita tapahtuu tulevaisuudessa. Myos naihin rakennuksiin ja koko kampukseen olen kiintynyt vahvemmin kuin kuvittelin. Sunnuntaiaamuna 5.00 jatan taman kaiken taakseni ja suuntaan ensin memphisiin josta vinttikoira kuljettaa minut st. louisiin.

Kiitos Oxford, tulen kaipaamaan sinua.