29. huhtikuuta 2009

Kesäkiwaa :P

Sain jokin aika sitten aivan kuningasajatuksen. Eikä kyseessä ollut edes lauantaiaamuyön kunkkuajatus, vaikka toisin voisi luulla. Halusin aivan välttämättä päästä taiteilemaan liiduilla katuun.

Niinpä suostuttelin Siljan ja Annican tulemaan kimppaan ja kustantamaan osan. Idea oli siis tämä: Me hankimme liidut, minä kysyn varmuuden vuoksi luvan ettei kampuspoliisi tule ratsaamaan tarvikkeita ja vie minua putkaan kesken saarnan, alamme jakamaan kansalle liitua ja nautimme työn hedelmistä.

Varsinainesti törmäsin ideaan viimekesänä Flow-festivaaleilla, jossa täysin random tyttö antoi minulle liidun käteen ja kehoitti piirtämään jotakin maahan. Aluksi olin hämilläni, mutta toimeen tartuttuani nautin siitä suunnattomasti.

Konkurssiin emme tästä menneet, Walmartista sai itämaista jalkakäytäväliitua dollarilla 12 muhkean liitupötkön rasian, jossa oli 5 eri väriä:valkoinen, punainen, keltainen, sininen ja vihreä. Ostimme viisi laatikkoa ja laitoimme liidut kahtia, joten meilä oli 120 kpl varasto. Lupakin irtosi kohtuullisen helposti, vaikka sitä jouduinkin hieman odottelemaan. Virhe tapahtui siinä, että kysyin Study Abroad Officen Ruthilta, joka kysyi kampuksen ylläpito-osastolta. Suoraan itse kysymällä olisin ehkä saanut luvan hieman nopeammin, mutta pääasia että näyttivät vihreää valoa. Ruth kehoitti vielä varmistamaan asian Opiskelijoiden asioista huolehtivalta jehulta, jonka todellinen arvonimi on Dean of Students. Henkilön nimeä en nyt muista, mutta lupsakka mies oli kyllä. Jossain vaiheessa oli myös tapahtunut pieni väärinkäsitys, sillä kyseinen pamppu luuli että olen suurikin taiteilija ja pystyn luomaan katuun niitä aivan upeita kolmiuloteisia illuusioita. Väärinhän tuo meni. Selitin selvästi mitä halusin, ja niin kutsuimme meidän kolmen hengen joukkuetta "Scandinavian Student Association" sekä tempausta "Stress release program before the Finals" :D

Niinpä valtasimme tiistai-iltapäivänä meille osoitetun jalkakäytävän pätkän ja aloimme jakaa kansalle liitua. Kaikilla oli luentoja, joten pääsimme aloittamaan vasta kahden aikaan. Sinänsä lounasaika olisi ollut väkimäärältä kenties parempi, mutta hyvin meni silti. Aluksi jonkin verran jännäsin, että kuinkahan tämäkin taas lähtee käyntiin. Mutta kyse on ketjureaktiosta. Kun Silja ja Annica oli taiteilemassa, oli minun helppo saada joku tyttö mukaan. Naiset kun yleensä lähtee kaikkeen tällaiseen hiukan miehiä helpommin. Sitten kun useampi tyttö on samaan aikaan piirrustamassa, on helppo sekoittaa joukkoon jo kovempiakin karjuja. Kyse on vain oikeasta sekoitussuhteesta sekä einesten väisestä konsentraatiosta.

Sää ei nyt ihann osunut kohdalleen. Reilun viikon verran aurinko on porottanut täydeltä laidalta ja lämpöä on ollut se ~27+. Tänään sopivasti luvassa oli sadetta ja ukkosmyrskyä. Pilvisyys enteili pahaa, mutta itse ehdin olla paikan päällä melkein viiteen ennenkuin totesin suosion hiipuneen ja satunnaisten vaeltajien kadonneen Grovelta. Kahdeksan aikaan kuulin kuinka sade pesi kaiken pois. Hmph.

Tulosta kuitenkin syntyi, ja positiivista palautetta on tullut. Viidestä liitulaatikosta ehdimme tuhota lähes kolme. Parasta oli ehdottomasti ihmisten ihmettelevät katseet ja yllätyksen hymyt, kun kaiken takana oli kolme opiskelijaa ilman piilotettua agendaa. Tarkoitus oli ainoastaan piirtää ja pitää hauskaa! Tietysti ohjenuorana annoin, ettei mitään loukkaavaa tahi laitonta, mutta siinä kaikki.

Tuossa hieman kuvasatoa:





Että sellainen tempaus. Halusin antaa jotain takaisin tälle yhteisölle, joka on antanut niin paljon minulle. Ties vaikka tästä tulisi jokavuotinen perinne.

27. huhtikuuta 2009

Finalit tulossa ja kaikkee...

Hupsista keikkaa. Nyt meinaa todella ote lipsua jo tähänkin. Syytän stressiä. Ja kevättä. Perhanan aurinko ku loimottaa niin ettei sisällä meinaa viihtyä.

Jesh. Suurin asia pinnalla lienee tulevat finalit. Ja nehän ne suurin juttu koko keväässä onkin. Itselläni sopivasti viimeinen välikoe tulevana perjantaina, ja seuraavalla viikolla 4 kurssin kokeet kolmessa päivässä. Dormeissa on julistettu 24h hiljainen aika, jotta jengi pystyy keskittyyn lukemiseen. Finaleitten jälkeen ihmiset kaikessa hiljaisuudessaan kerää vuoteensa ja lähtee menee kampukselta.

Itse tässä olen jonkun verran koittanut keksiä, mitä teen kesällä. Tiedän että aion olla Los Angelesissa toukokuun viimeisenä päivänä viimeistään. Ennen sitä suuntaan nenäni kohti St. Louisia. Sieltä jatkan Kansas Cityyn, Denveriin, Boulderiin, Las Vegasiin. Mikäli aikaa ja kiinnostusta on, saatan poiketa myös Albuquequessa. Kaikessa koehässäkässä pitää siis muistaa varailla bussilippuja ja hostellejakin.

Lisää matkailua: Käväisimme tässä hiljattain jälleen Memphisissä. Nyt on Gracelandkin tuttu. Olisi ollut syntiä viettää näillä seuduin neljä kuukautta edes käymättä morjenstamassa kunkkua. Sielähän hän istuskeli kuuntelemassa kasiraitaansa.

Oxfordissa elämä nyt on kulkenut samoja raiteitaan aika pitkälti. On täällä jotain jännääkin tapahtunut. Grovella oli World Fest tuossa männäviikolla. Juhlan idea oli kunnioittaa kaikkia kulttuureja ympäri maailmaa. Leppoisa perhetapahtuma, itse missasin parhaat palat kun ahkeroin astronomiaa. Viikko sitten Grovella juhlittiin Sprinfestin merkeissä. Kun ilta laskeutui kampuksen puiston ylle, lavalla esiintyi useampi artisti. Paikallinen kuuluisuus Soulja Boy meinasi hieman pettää neljän minuutin esiintymisellään ja tunnin hiljaisuudellaan. Kuulin ristiriitaisia tarinoita siitä, mistä tämä selittämätön tauko johtui.


Soulja Boyn ensimmäinen biisi. Sen jälkeen selittämätön hiljaisuus. Mutta loppujen lopuksi keikka oli kyllä hyvä, vaikka musiikista en innosta pätkääkään. Gangsta Rappia siis


Niin, pääsin vihdoin katsastamaan jenkkifutista. Grove Bowl, Ole Miss vs Ole Miss. Pelin kulku oli jokseenkin hämärä, sillä kyseessä oli harjoitusmatsi. Ykkösjoukkue vastaan kakkosjoukkue, Hyökkäysosasto vs. puolustusosasto, ja pistelaskussa tipuin totaalisesti kärryiltä. Oli miten oli, (ilmeisesti) hyökkäys voitti murskaluvuin 55-28. Pelissä jos vastustaja edes koski ykkösjoukkueen quarterbackiin, laskettiin se taklaukseksi. Eivät halunneet rikkoa parasta pelaajaansa harjoitusottelussa :D

Mennyt viikonloppu oli Oxfordin suurin. Kaupungilla järjestettiin Double Decker festival. Ihmisiä oli muualtakin, sillä square oli pakattu aivan täyteen. Taidetta myyviä kojuja, ruokaa, kaksi lavaa jossa artisteja lähes tauotta... Niin ja Muutama ihan aito Double Decker :) Itse en mennyt ajelulle kun jono oli tunnin mittainen, mutta monet tahtoivat kyytiin. Ja päivä oli mitä uskomattomin, ~30 C lämmintä ja aurinko antoi parhaansa. Toivon että tämän jälkeen en enää muistuttaisi lumikkia.




Ajattelin tästä syventyä kokeisiin -->

14. huhtikuuta 2009

Atlanta

Pienen varikkotauon jälkeen alkaa viimeinen EK Ole Miss Rallysta. Kotitehtäviä tulee runsaasti, luennoitsijat puhuvat ainoastaan final examien tärkeydestä, stressitaso nousee, nukkumaanmenot venyvät ja aamut aikaistuvat. Tätä varten vietin pääsiäisen Atlantassa.

Ja Atlanta oli mukava. Kämppikseni John on sieltä kotoisin, ja hänkin vietti pääsiäisensä sielä perheensä kanssa. Valitettavasti en tällä kertaa nähnyt idyllistä amerikkalaisperhettä ja sen elämää, vaan keskityin turistina olemiseen.

Perjantaina lähdimme Oxfordista puoli kahdentoista aikaan. Muutamalla pysähdyksellä sekä tunnin aikaerolla olimme noin kello 8 perillä Hampton Hotellilla, kohtuullisen lähellä Atlantan ydintä. Käväisimme syömässä illallista kuuluisassa Varsityssä. Rasvaisin ja epäterveellisin
hampurilaissetti mihin olen täällä törmännyt. Ja siltä se tosiaan maistui, mäkkärissä saa sentään salaatinlehden pihvin päälle eikä ranutkaan kirjaimellisesti UI rasvassa. Tulipahan käytyä, mutta varsinaisesti en voi suositella. Loppuilta meni sitten yöelämään tutustuessa.


Lauantaina aloitimme kunnon turistikierroksen. Vaihtoehtoina oli käydä maailman suurimmassa akvaariossa, Coca-cola -museossa, CNN-talossa tai shoppailla ympäri Atlantaa. Muodostin chileläisen Paloman sekä japanilaisen Tatsuyan kanssa pienen iskuryhmän ja aloitimme akvaariosta. Kallishan tuo oli, 27 dollaria sisältäen pelkät kalaset ilman videotouria yms. Mutta ehdottomasti oli tuon sekä 3 tunnin arvoinen. Laitos oli valtava ja siellä oli vaikka mitä! Jos nyt kerron parhaista paloista, koskin sekä rauskuun että pieneen haihin, johonkin myrkylliseen kasvin näköiseen limanuljaskaan sekä meritähteen. Lisäksi näin muutaman maitovalaan sekä valashain. Kyllä, "killer whales send giant waves". Paras osa oli haialtaan pohjalle asennettu lasituubi, jonka läpi kierros kulki. Altaassa oli vaikka mitä fisuja. Oikein säikähdin kun lähes kolme metriä leveä rausku liukui aivan putken yltä.


Akvaariosta suunnistimme aivan vieressä olevaan, vuonna 2007 rakennettuun uuteen Coca-cola -museoon. Yhdysvaltain sekä muun maailman terrorismipeloista kuvastaa parhaiten museoon pääsy, joka sisälsi täydellisen turvatarkastuksen. Jouduin jättämään avaimeni pihalle, koska kannan 5,5 sentin mittaista linkkaria. Varsinainen museokierros alkoi johdetulla osuudella, joka oli aivopesua parhaimmillaan. Mutta paikka oli mielenkiintoinen ja erittäin kattava. Cola-kamaa oli 1880 luvusta aina tuoreimpaan tilpehööriin ympäri maailmaa. Suomi oli edustettuna ainoastaan olympiapinssikokelmassa, muuta kotimaista en nähnyt. Laitoksesta näkyi, että Coca-cola on yksi maailman suurimpia yhtiöitä, rahaa tähän on laitettu valtavia summia. Siellä oli jopa toimiva tuotantolinja, aina salaisten komponenttien sekoitustankista pakkausrobottiin. Ja vierailijat saivat ottaa yhden museossa pullotetun colapullon matkamuistoksi. Käyn valtavaa taistelua itseni kanssa siitä, pitäisikö tuo cola maistaa vai säilöä pullossa. Perhana kun ei pysty tekemään molempia, vaikka yritin kyllä.


CNN:ään aika ei riittänyt, sillä välissä piti syödäkin. Illalla oli vuorossa aito baseball peli, Atlanta Braves vs. Washington Nationals. Monet ovat sanoneet, että baseball on tylsää, mutta ensikertalaiselle peli oli mielenkiintoinen. Eihän se toki ole läheskään yhtä intensiivistä kuin lätkä, mutta pidin siitä. Ilta oli mitä mainioin ja ottelu todella tasaväkinen. Loppujen lopuksi Braves onnistui päättää pelin juoksuin 5-3. Ja tästä hyvästä kansalle tarjottiin todella upea ilotulitus. Otimme halvimmat mahdolliset paikat, 8$/kpl. Kyllähän se aika korkealla oli mutta ainakin sieltä näki koko pelitilanteen yhdellä silmäyksellä.


Sunnuntai meni sitten Six Flags -teemapuistossa. Vai pitäisikö tuota kutsua huvipuistoksi. Yhteistä monella laitteella oli supersankariteema/alue. Puisto sisälsi Gotham cityn Batman-vuoristoradalla sekä Metropoliksen... kuinkas muutenkaan kuin Superman-vuoristoradalla. En tiedä muista huvipuistoista, mutta tämä oli täynnään vuoristoratoja. Oli siellä muitakin, mutta nuo olivat kyllä ehdottomasti suosikkejani. Kaiken kaikkiaan laaja alue sisälsi enimmäkseen aikuisten vehkeitä.Vahinko että aikaa meillä oli viettää puistossa ainoastaan 4 tuntia. Pelkäsin, että tuossa ajassa ehtisi 2-3 laitetta, sillä Atlanta oli täynnä ihmisiä. Ja kyllä puisto keskipäivästä kohtuullisen täynnä olikin, mutta mielestäni meillä kävi tuuri sunnuntaikirkkokansan kanssa ja ehdin käymään useammassa kieputtimessa. Muutama todella mielenkiintoinen ajo jäi ensi kertaan, mutta tulokseen olen todella tyytyväinen. Kuvia minulla paikasta ei valitettavasti ole, sillä jätin kamerani autoon (järkätään tuo, jookos Silja?!?).

Atlanta itsessään sisältää kuulemma enemmän kansaa kuin koko Mississippin osavaltio. Keskustoja Atlantassa on parikin, Buckhead on rikkaiden asuttama itsenäinen solu samassa piirikunnassa, Atlantan kaupunginrajojen sisäpuolella. Todella mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen kaupunki kaiken kaikkiaan. Vaikka pääsiäissaunaan en nyt päässyt, oli tämä vaihtoehtoisena pääsiäisenä mukava.

Näillä eväillä sitä pitäisi vielä jaksaa muutama viikko. Sen jälkeen alkaa seikkailuni pitkin valtoja. Enkä vielä edes tiedä mistä aloittaisin...

10. huhtikuuta 2009

Hyvää pääsiäistä!

Onko se vaan minä vai meinaako tahti hieman hidastua? Joko erikoislaatuiset tapahtumat harvenevat tai sitten alan todella tottua elämään täällä, etten enää erota kummallisuuksia normaalista arjesta.

Oli niin tai näin, mämmit tais jäädä tältä vuodelta saamatta. Ei kuulu paikallisiin herkkuihin. Kuten ei salmiakkikaan, jota sain paketissa kotosuomesta. Suuri kiitos siitä lähettäjälle. Koitin tarjota sitä kämppikselleni Johnille sekä muutamalle muulle tässä pyörivälle, eikä kukaan tykännyt. Ennätyksen taisi tehdä Ryan, joka kesti kenties 20 sekuntia, ennen kuin sylki pois. Amerikkalaisille ainoastaan makea voi olla karkkia. Ensi kerralla täytyy tuoda fisuja... Vertailussa Fazerin sininen kuitenkin oli kuulemma parempaa kuin paikallinen suurnimi Hershey's. Suomalainen suklaa on todistetusti maailman parasta.

Kokeita oli muutamat, orgaanisen kemian kolmannesta välitentistä 93% ja luokan ässä. Lisäksi astronomian toisesta välitentistä 24/23 oikein, ja kokeen tulos 132%. En ihan ymmärrä matematiikkaa, mitä tuossa on käytetty, mutta enpä taida viitsiä mennä edes kysymään :)

Pääsiäiseksi lähdemme Atlantaan, Georgiaan. Taas yksi osavaltiovalloitus. Matka sinne pitäisi kestää autolla noin 5-6 tuntia. Kämppikseni on itse asiassa sieltä kotoisin, vaikka hänen kotiinsa en valitettavasti ole menossa. Retken järjestää SAO (Study Abroad Office), ja suunnitelmissa olisi ainakin coka-cola museum, maailman suurin akvaario, CNN-studio sekä six flags -teemapuisto. Amerikkalaiset ne osaavat rahastaa, lippu paikan päältä six flagsiin 40$, netistä ennakkoon ostettuna 25$ + 5$ piti maksaa siitä, että biljetin sai tulostaa itse. Ai niin, ja verohan se vielä puuttui, 1,5$ tässä tapauksessa. Eurooppalaiseen tyyliin tottuneena menen aina tuohon samaan lankaan että "onpas halpaa, vain 25"

Pääsiäiskurre toivottaa hyvää pääsiäistä kevääseen heräilevään Suomeen! Muistakaa etsiä pupun jemmaamia munia.

1. huhtikuuta 2009

Vihdoinkin tulosta!

Vähän meinasi jo hirvittää että kuinkahan tässä käy ja tuleeko arvosanaa ollenkaan.

Astronomian kurssilla olen siis tekemässä kahta projektia. Ensimmäinen kuuluu varsinaiseen kurssiin (tai sen erikoisryhmän ominaisuuksia ennemminkin), ja toinen on ihan täysin ekstraa. Molemmat vaativat kuvien ottoa kohteista yömyöhään. Ja tietenkin kuu ei saa olla liian täysi ja kirkas, tai muuten teleskoopilla ei nää mitään. Ja luonnollisesti pilviäkään ei hyväksytä.

Kevätloma sattui juuri sopivasti parhaaseen aikaan kuun puolesta, niin että olisi melkein pitänyt olla täällä kuvia ottamassa. Viime viikolla varasin neljänä päinävä (ma, ti, to ja pe) observatorion, jotta saisi edes jotakin aikaan. Kurssia ei ihan kamalasti ole jäljellä, eikä se kuvien ottaminen pelkästään riitä, niille täytyy vielä tehdäkin jotain. Koko viikon oli niin pilvistä, ettei hommasta tullut yhtään mitään.

Eilen kuitenkin saimme kohtuullista dataa M81-galaksista. Hieman ongelmia aiheutti viereisen baseballstadionin päälle jääneet valot. Mutta uskon että saamme vielä ihan kivan kuvan aikaan. Aloitimme yhdeksän aikaan ja lopetimme yhden aikaan yöllä. Fiilis oli ihan kuin yön yli leirikoulussa :P

Vielä pitäisi ottaa toinen sarja avoimesta tähtirykelmästä siihen HR-diagrammiin. Mutta näistä lisää myöhemmin kun näytettävää tulosta syntyy.