3/4 Astr 104 Astronomy

On tahtitaivaan alla niin hyva olla.

Valitsin astronomian, koska se kuulosti niin päheeltä. Ja lisäksi kotiopistossa sitä ei voi lukea. Professori Marshallin kanssa jutellessani hän halusi välttämättä laittaa minut erikoisryhmään, koska olen hc-fysiikan opiskelija. Kyllähän tuo minulle kelpasi silloin ja kelpaa edelleen, olisin luultavasti kuollut tylsyyteen normaalilla kurssilla. Vahinko vain että tästä syystä biofysiikan kurssi jäi ottamatta, sillä kurssit menivät päällekäin. Olisin mielelläni lukenut senkin.

Tosiaan, tämän kurssin kohdalla tein kaikkein sikamaisimmat muita opiskelijoita kohtaan. En tiedä systeemiä, mutta ilmeisesti monella kurssilla pidetään muutamaa paikkaa avoinna ensimmäiseen luentoon asti, jotta saapuvat ja myöhään lukujärjestyksensä tekevät vaihtarit voivat kiilata ohi jonojen. Kursseja on kaksi päällekäin, 103 sekä 104. Ensimmäinen keskittyy lähinnä meidän Aurinkokuntaamme. Jälkimmäisessä, siinä missä minä olen, tutkitaan lähinaapureita sekä "deep space objects", eli vähän kauempiakin avaruuden kiintopisteitä. Molemmat kurssit on lisäksi jaettu n. 12 hengen labraryhmiin. Prof. Marshall laittoi minut vielä erikoisryhmään, 'honors'-ryhmään, jossa tehdään normaalien labrojen lisäksi vähän ekstraa. Tämä ryhmä siis koostuu (käsittääkseni) kaikkien alojen oppilaista, jotka ovat paremmin ansioituneita. Heille siis suodaan enemmän herkkuja vain, koska he ovat fiksumpia. Tässä tapauksessa minut luetaan sellaiseksi. Tämä siis se sikamainen temppu.

Käymme normaalit labrat aivan kuten muutkin 104 ryhmät. Siellä opimme käyttämään tähtikarttoja, ohjelmistoja, teleskooppeja yms. Tekeminen ja tutkiminen on mielenkiintoisin osa tätä kurssia ehdottomasti. Luennot ovat aikamoista huttua. Luennoitsija, muistaakseni alun perin Unkarista saapunut tohtori Tibor Torma vetää itse tehtyä diashowta. Muutaman dian jälkeen seuraa kasa pistokysymyksiä täysin samasta asiasta, jonka juuri näimme taululta / kuulimme proffalta. Tämä lähinnä testaa oppilaiden hereillä oloa. Muutenkin luennoitsija on tiukin mitä minulla on, hän lukitsee oven 5 minuuttia luennon alettua, eikä myöhään tulevat enää pääse sisään. Näin he saavat poissaolokerran sekä nollan pistokokeesta, joka taas laskee arvosanaa.

Ensimmäisellä luennolla tietenkin esittelin itseni varsin asiallisesti ja varmistin, että on ok minun olla juuri siinä ryhmässä mihin minut oltiin pantu. Kun prof Torma kuuli että olen fysiikan pääaineopiskelija, hän suorastaan innostui! Vaikka luentosalit ovat täynnä, kurssin opiskelijoista ehkä 1/4 on luonnontieteilijöitä. Loput ovat täysin muilta aloilta suorittamassa pakollista science kurssiaan. Fuksit valitsevat astran juuri sen helppouden ja vähäisen laskemisen/työmäärän (poisluettuna myöhäiset labrat) takia. Torma antoi minulle oikein luvan istua takarivissä ja laskea luentojen aikana oikeata fysiikkaa. Harmi että quizien takia se on mahdotonta. Hän sekä Marshall kertoivat, että tämä kurssi tulisi teorian osalta olemaan lasten leikkiä. Ja kyllähän se onkin. Mutta enhän halua itseäni liikaa rassata täällä ollessani. Muutenkin hänellä tuntuu olevan minulle asiaa luentojen jälkeen jopa keskiverto honors-opiskelijaa enemmän.



Yllä olevassa kuvassa näkyy Lewis Hallin (physics & astronomy) takana oleva Kennon-observatorio. Pienemmässä domessa sijaitsee varsinainen tähtilaitteisto, isompi on vaan hämäystä.

Se ekstra, mitä honorsit tekevät, on kuva jostain syväavaruuden kohteesta kurssin aikana. Tämä tarkoittaa siis lukuisten kuvien ottamista ccd-kennolla varustetulla teleskoopilla. Kuvia otetaan paljon ja pitkillä valotusajoilla siksi, että himmeät ja kaukana olevat kohteet yleensä näkyisivät. Käytämme kolmea eriväristä suodatinta, sinistä, vihreää sekä punaista. Kokoamme kuvat yhdeksi kuvaksi tietokoneella saadaksemme värikuvan. Systeemi on siis sama kuin telkkarin väreissä, jos joku sattuu tietämään. Tämä on varsinaista askartelua, ja ihan kivaa. Oma pieni projektini on Hevosenpääsumu. Tähän Torma nakitti parikseni innokkaan politiikanopiskelijan 103:n puolelta. Hauska mies, ja kivempi se on tehdä kahdestaan kuin yksin. Nyt odottelemme vain selkeää iltaa, jotta pääsemme observatosrioon. Harjoittelimme kuvan ottamista kohtuullisen kirkkaalla ja paljain silminkin juuri ja juuri nähtävällä kohteella, M42:lla eli tuttavallisemmin Orionin tähtisumulla. Jos kirkkaana iltana katsotte Orioninmiekan keskimmäistä valopistettä, katselette juurikin tuota nebulaa. Paikan voi varmistaa esim. Google Earthista, jossa on kohtuullisen siisti sky-tietokanta tähtitaivaasta. Otimme, kuusi kuvaa kaikilla väreillä. Valitettavasti ilta ei ollut paras mahdollinen ja loppua kohden yläpilvet peittivät osan taivaasta. Alla oleva kuva koostuu kuudesta punaisesta, neljästä sinisestä ja kahdesta vihreästä. Kuvat on oikeastaan vain laitettu päällekäin. Varsinainen viilaaminen piti jäädä myöhempään ajankohtaan mutta luulen, että siirrymme suoraan meidän tehtäväämme. Alla oleva kuva on siis hieman raakile, mutta ihan kivan näköinen silti.


Ekstrakuvan lisäksi Torma laittoi minut kahden muun opiskelijan kanssa samaan ryhmään ja antoi meille VIELÄ erikoistehtävän. Tämän siis pitäisi tuoda ekstracrediittejä tai jotain vastaavaa. Tutkimme avointa tähtirypästä, M48 ja luomme sen tähdistä HRD:n eli Hertzprung-Russel Diagrammin. Diagrammiin sijoitamme osan tähdistä (ehkä n. 200 kirkkainta tähteä muutamasta tuhannesta) valotehon mukaan pintalämpötilan funktiona. Meitä edeltävällä kurssilla tätä yritettiin tehdä, mutta tulokseksi jäi ainoastaan arvio siitä, että tällainen on tehtävissä. Tähän laskeskelimme, että tarvitsemme kuvia yhteensä lähes viiden tunnin arvosta valotusaikojen ollessa minuutista 20 minuuttiin / kuva. Ja kolmella värillä useampi kuva /valotusaika. Tulen siis viettämään monta tuntia kenties usean illan aikana istuen observatorion tornissa tietokoneen ääressä ainoastaan odottelemassa. Teleskooppi on kohtuullisen kokoinen amatööriteleskooppi, arviolta n. 40cm halkaisijaltaan. Ja se on täysin tietokoneohjattu.

Torstai tuntuu täällä opiskelijoiden keskuudessa olevan kohtuullisen suosittu ulosmenoilta. Rebel-ride, opiskelijoille tarkoitettu kyyti keskustaan ja takaisin (ettei kukan ajaisi humalassa) aloittaa viikonlopun jo torstaisin. Minä istun kuitenkin kiltisti observatoriossa tai sisälabrassa, sillä labra-aikani on 9-11pm. Tähän minulla siis ei ollut vaikutusta, eikä tähtiä päiväsaikaan voisi nähdä kuitenkaan. Astronomian kurssi on jännällä tavalla samaan aikaan tylsin sekä mielenkiintoisin kurssi mitä listaltani löytyy. Kyllä, se on pelkkää leikkiaikaa minulle, mutta kurssi on todella hyvä. Kunhan vain selviytyisin tuosta työmäärästä...

NO Mardi Gras

YES Mardi Gras! The famous Mardi Gras!

Varmasti yksi matkan kohokohdista oli todistaa maailmankuulua juhlaa itse pääkallopaikalla, New Orleansissa. Vaikka tapa ei olekaan sieltä kotoisin, suurimmat bileet järjestetään siellä. St. Louis on kuulemma toinen hyvä paikka olla.

Vuokrasimme 7-paikkaisen auton Oxfordista ja aloitimme matkan perjantaipäivänä. Auto oli jokseenkin kallis, mutta oli se kyllä hyvä. -09 Dodge kaikilla herkuilla. Matkaseurue koostui seuraavasta ryhmästä:

Himanshu (Intia), Stacey (Englanti), Meeir (Intia), Silja, Safet (Serbia), minä sekä kuvan ottanut Annica.

Ajomatka oli suunniteltu olevan n. 6 tuntia. Yö laskeutui jo ennen Jacksonia, joten maisemia emme paljoa nähneet. New Orleans sijaitsee aivan Mississippijoen lopussa, todella suurella suistoalueella. Takaisintulomatkalla ottamani kuva toivottavasti avartaa maisemaa, joka muistuttaa hieman lappia: tuhansia keloja nousee suosta ja joesta. Siihen keskelle on betonirakentaiden päälle rakennettu moottoritie läpi rämeikön. Aivan uskomatonta!


Kaikille tietotekniikasta kiinnostuneille, sekä windowsin ylivertaisuuden puolestapuhujille omistan seuraavan kuvan:

Kuvaa klikkaamalla saa suurennoksen. Laite, joka "ei käynnistynyt kunnolla johtuen laitteiston tai ohjelmiston muutoksesta" sattui olemaan ATM (pankkiautomaatti) huoltoasemalla matkan varrelta. Varmaan kiva fiilis turistille jos sattuisi juuri 400$ noston kesken...

Asuimme hostellissa kohtuullisen lähellä keskustaa. Luvattu 20 minuutin kävelymatka venähti kyllä aina vähintään 40 minuutin kävelymatkaksi, mutta suomalaisille jaloille taival ei ollut mahdoton. Hostelli maksoi 35$/yö. Tytöt saivat täysin oman huoneen. Me 4 saimme myös oman huoneen, suihkut ja vessa jaoimme n. 10 hengen kesken. Mukaan otin niin paljon arvokasta mitä taskuihin mahtui, käytännössä puhelimen ja kameran. Mitä sitä muuta kaipaakaan.

Mardi Grassa kyse on olla paikalla ja näyttää mahdollisimman typerältä. Tunnelma vastaa vapun ja jättipenkkareiden risteytystä. Festivaali kestää perjantaista tiistaihin. Joka päivä on suuri kulkue, jonka reitillä meidänkin hostelli oli. Koristelluista kärryistä ja lavoista heiteltiin juhlakansalle beads, eli helmiä, sekä muuta tavaraa. Ja sitä tavaraa oli tonneittain. Mutta niin oli myös ihmisiä joille sitä tavaraa jakaa. Kaupungilla sitten oli erilaisia performanssitaiteilijoita, katusoittajia ym oheistapahtumaa. Kävimme Cafe du Mondessa, kiertelime French Quartersissa... Fiilis oli todella hyvä.



Muuten kaupunki oli mielestäni miellyttävän täynnä, eikä ihmispaljous sinänsä eronnut jyväskylän ralleista (suhteessa). Bourbon Street illan hämärtyessä oli kuitenkin jotain aivan muuta. Kuvitelkaa 40 000 ihmistä kävelykadulle. Väen tungos oli tasan niin hirveä, että sekunnissa pystyi kadottamaan edessä kulkevan tutun. Riittää että vilkaisee muualle.



Baarit olivat täynnä, pelkkä sisäänpääsy saattoi kustantaa 30$. Bourbon tiesi tasan tarkkaan kuinka rahastaa juhlijoita. Lisäksi sitä todellista New Orleansia oli vaikea löytää Bourbonilta. Enkä sitä löytänyt. Tästä syystä haluan siis vielä palata tuolle taianomaiselle kadulle jonakin muuna ajankohtana. Aamuyöllä juhlakansan poistuessa siivokin oli sen mukainen. Olen RMJ.n nähnyt eikä suomalaisen musiikkifestarin ympäristövaikutus ole läheskään tätä luokkaa. Tietysti kun on paljon kansaa sekä hurja meininki, niin jotainhan siitä on jäätävä.

Kaiken kaikkiaan Mardi Gras on todella kokemuksen arvoinen. Varovainen siellä toki täytyy olla, tavaroistaan ja itsestään voi päästä eroon helposti. Mutta kun pitää pikkaisen maalaisjärkeä matkassa, voi rauhassa tuudittautua naamiaisiin. Vahinko että meidän täytyi palata jo sunnuntai-iltana takaisin, olisin niin mielelläni jäänyt nauttimaan loppuun asti.

2/4 Phys 321 Electronics

Kahdesta todellisesta fysiikan kurssista kerron ensimmäisenä elektroniikasta.

Veikkaisin, että sisällöltään saan aika paljon samaa mitä vastaavalla kurssilla kotiopistossa. Aiheina ovat erilaiset elektroniset komponentit sekä niiden sielunelämä. Tähän mennessä olemme käsitelleet peruselementit eli vastukset, kondensaattorit, kelat sekä muuntaja.

Kurssina tämä on teknisin tähän asti. Teoriaa luemme kyllä kirjasta, mutta luennoilla käymme asiat erittäin kevyellä tasolla. Kirjana käytämme A. James Diefenderferin Principles of Electronic Instrumentation. Amazonista tilasin paperbackin, mutta sain hardcoverin. Hinta oli postikuluineen 80$ uutena vastaan 147,25$/196,35$ käytetty/uusi kirjakaupasta. Jos joku lähtevä opiskelija tätä lukee, saanen antaa vinkin: tilaa amazonista. Siellä hinnat ovat korkeintaan samaa mitä täällä käytetyillä kirjoilla. Ja jos tuollaisia hintoja säästää viidestäkin kirjasta, on summa aikamoinen.

Tosiaan, kurssilla näemme diashowta aina maanantaisin (2pm-3pm). Maanantai on myös kotitehtäväpäivä, silloin joudumme palauttamaan edellisen viikon tehtävät ja saamme uudet tilalle. Tehtäviä on 4-7 suoraan kirjasta. Taso on kohtalaisen alhainen, ainakin minun mielestä. Itselleni tietysti hieman aiheuttaa hankaluuksia monipiiriset virtapiirit, mutta tähän mennessä tehtävät ovat olleet kaavaan sijoittelua. Kyllä me derivoinnista olemme puhuneet ja sitä nähneet, mutta eipä ole tarvinnut itse mitään johtaa. Professori Lucien Cremaldi on ihan hauska ja sympaattinen mies. Kyllä hän asiat selittää ja paneutuu vaikeisiin kohtiin kyllä syvällisesti. Maailman johdonmukaisin hän ei kenties ole, mutta muuten ok. Ja hän sentään puhuu normaalia amerikanenglantia kohtuullisella nopeudella. Kunhan luokan ilmastointilaitteet eivät puhalla ihan liikaa juuri kohdallani, saan hänestä kyllä erittäin hyvin selvää.

Keskiviikkoisin tunti jakautuu diojen ja labran välille. Tällä kurssilla väsäämme joka viikko jotain pientä ja kivaa. Labrat ovat paljon mielekkäämpiä. Voi olla siitäkin että labrat ovat helppoja, professori opastaa koko ajan, aikaa ei tarvitse viettää neljää tuntia kerrallaan ja kaikki labrat ovat "lapputöitä", eli täytämme mitaustuloksia jaetule A4-paperille. Kun lappu on täynnä, voi lähteä kotiin. Perjantaisin on luentoja, jos tarve vaatii. Muutaman kerran olemme jatkaneet keskiviikkona kesken jäänyttä labraosiota perjantain puolella. Mutta tulevana perjantaina (huomenna) ei esim luentoa ole ollenkaan. Muuten en välittäisi, mutta huomena lähden Mardi Grasin viettoon New Orleansiin. Joten tämä passaa kyllä.

Luokka on omituisin ympäristö tähän mennessä. Tai ei se omituinen ole tarkoitukseen nähden, mutta normaaliin auditorioon tottuneelle ihmettelin kyllä hieman. Olemme Lewis Hallin (fysiikka/astronomia) elektroniikan labrassa. Luokassa on 9 työpistettä. Meitä on kurssilla sopivasti yksi / piste, joten jokainen sai oman paikkansa. Pisteellä on kaikkea kivaa, mm. elektroninen oskilloskooppi, tasa/vaihtovirtalähde, aaltogeneraattori, yleismittari, vastuksia, konkkia, johtimia... Mitä nyt elektroniikan opiskelija askarteluunsa tarvitsee. Kuva alla.

Tuossa siis vietän kaikki elektroniikan tuntini.

Kurssi on hyvä ja mielenkiintoinen. Lisäksi on aina hauska mittailla jännitteitä ja virtoja eri paikoista ja katsoa, miten piirit oikein toimivat. Toivon kovasti että tämä menee sellaisenaan läpi suomen opintorekisteriin. Saisin syventävän kurssin ja opintoni eteenpäin.

Tupelointia

Ei, en ole tupeksinut. Katsokaa capitalia!

Jälleen suhahti ohi yksi viikonloppu. On se jännä kuinka nopeasti viikot täällä menevät. enää muutama päivä ja taas on vlv. Noh, sitä odotankin suuremmalla innolla, koska lähdemme perjantaina Mardi Grasin viettohon New Orleansiin (tai mitä siitä nyt on jäljellä).

Sunnuntai oli jälleen mieleenpainuva, kävimme Tupelossa pienellä shoppailureissulla. Välillä tulee sellainen fiilis että on pakko päästä ulos Oxfordista. Sitä varten on ystävät ja etenkin sellaiset kaverit kellä on auto.

Global ambassadorini Justin vei minut, Siljan, Annican sekä Boramin tripille. Ajoimme läpi Tupelon ja suunnistimme suurelle ostarille, Barnes Crossingiin. Tupelossa itsessään ei varsinaisesti ole kauheasti nähtävää, keskusta oli lähinnä pikaruokaloita sekä autokorjaamoita pullollaan. Varsin ankea ja tylsä kaupunki. Mutta ostari on jotain mitä Oxfordista ei löydy (vielä, kuulemma rakentavat viimein jotain isoa kampuksen viereen). Päivä muistutti varsin paljon matkaa Memphisiin, Wolfchase Galleriaan. Ja Barnes Crossing todella oli aivan samanlainen.

Shoppailun jälkeen juuri ennen kotimatkaa Justin käytti meitä Elviksen synnyinsijoilla. Oli sunnuntai-ilta, joten museo ei varsinaisesti ollut auki. Mutta näimme hänen synnyinkodin, lapsuuden kirkon, nuoruuden auton yms.

Käväisimme vielä Elvis Lakella. Veikkaan, että järvellä ei sinänsä ole sen suurempaa merkitystä kuninkaan elämään, paitsi että se oli lähimpänä parin mailin päässä. Silti se on nimetty hänen mukaansa. Alue oli matkailu/campingalueeksi merkattu. Varsin viihtyisä, paitsi että järvessä ei saanut uida :(

Perässä vielä muutama kuva matkalta. Auringonlasku oli varsin nätti. Meille Annican kanssa tuli hieman kiistaa siitä, oliko maisema Suomesta vai Ruotsista. Annan puolueettoman juryn päättää.




b.t.w. En ole ikinä syönyt parempia keksejä kuin mitä Great American Cookiessa. Anteeksi kaikki vahnemmat, isovanhemmat sekä muuten leipurit.

1/4 chem 221 Organic Chemistry

Kemian opettajat hurratkaa!

Ajattelin kertoa näin sarjassa hieman lähemmin käymistäni kursseista. Ja tässä nyt ensimmäinen. Ennen kuin pureudutaan akateemiseen jargoniin, kerron hieman postista ensin.

Ensimmäisellä viikolla tänne tultuani vuokrasin postilaatikon itselleni. Postilaatikot sijaitsevat Student Unionissa, monimahdollisuuksien rakennuksessa n. 5 min kävelymatkan päässä dormistani. Puolen vuoden vuokra oli 12 dollaria. Tämä tuli nopeasti tarpeeseen, sillä kun sain tietää kurssikirjani sekä niiden arvon paikallisessa kirjakaupassa (josta voi myös ostaa käytettyjä kirjoja) loggasin itseni amazoniin ja tilasin kirjani sieltä. Hieman yli viikossa kaikki kirjani olivat saapuneet.


Kun kirjat saapuivat postitoimistoon, postilaatikkooni ilmestyy pieni pinkki lappu (kuvasta näkee että laatikko ei söisi edes taskaria). Menin lappu kourassa tiskille ja virkailija haki paketin varastosta. Kemian kirjan kohdalla paketille oli käynyt vähän hassusti, mutta ihme kyllä itse kirja oli säilynyt ehjänä ilman ruhjeita. Tilasin kaksi kirjaa, tekstikirjan sekä tehtäväkirjan kansainvälisenä painoksena. Hinnaksi postikuluineen noille kahdelle tuli n. 110$. Ole Missin oma painos bundlepakettina kolmella kirjalla maksaa kirjastoressa 250$.


Sitten itse asiaan. Kemian kurssi sisältää juuri sitä, mitä nyt orgaanisen kemian kurssin voisi odottaa sisältävän. Tämä on hyvä asia, ja toivon että voin liittää tämän osaksi kemianopintojani. Suomessa vielä epäorgaanisen kemian kurssi sekä labrakurssi, ja perusopinnot olisivat siinä! Kirjana käytämme Paula Yurkanis Bruicen Organic Chemistry (5th ed.) Oppitunnit, eli luennot järjestetään ma, ke, pe 11-11.50 Bishop Hallissa. Olemme kohtuullisen kokoisessa auditoriossa, joskin luennolla käy ainoastaan ~20 ihmistä. Ensimmäisellä oli muistaakseni paljon enemmän, mutta monet ovat tainneet pudottaa kurssin. Tästä puhutaan yleisesti työläänä kemian kurssina, ja monet ovatkin onnitelleet sarkastiseen sävyyn valintaani. Olen minä nyt pahemmillakin kursseilla ollut.

Luentoja pitää Dr. Safo Aboaku. Kuvasta näkee, että kysessä on siis varsin afrikkalais-amerikkalainen kaveri. Aksenttikin on selvästi alkuperäisin jostain aivan muualta ja tästä syystä luentoja ei ole mikään helpoin seurata. Mutta kun katsoo mitä hän taululle kirjoittaa, saa paikattua pahimmat kielimuurit.

Lukemista tähän kurssiin on paljon. Kirja on paksu ja asiaa paljon. Kotitehtäviä on tullut nyt muutama lappu. Vaikeustasona kemian perussettiä, fysiikkaan verrattuna helppoa. Yhdessä A4-lapussa menee reilu tunti kun tekee (tehtäviä 7-10). Lisäksi meille on tulossa ensimmäinen koe nyt tulevana perjantaina (13th). Vähän jänskättää mitä sieltä tulee. Vaikka asia on tähän mennessä ollut suurimmaksi osaksi tuttua, on tämä ensimmäinen koe täällä.

Go indie go!

Tänä viikonloppuna on ollut mitä ihanin sää. Lämmintä on riittänyt jopa yli 20 asteen. Pahimmillaan on pitänyt mennä t-paidalla, kun oikein Aurinko on mollottanut kohti. Jos olisit kuljeskellut Ole Missin kampusalueella, olisit nähnyt ihmisiä, nuoria, vanhoja, kavereita ja perheitä puistoissa, kaduilla... kaikkialla. Kaikki ovat todella ottaneet irti lämpimästä. Ja suurinpiirtein tällaisena se kai jatkuu ainakin alkuviikosta. Ja missä minä olin? Elokuvateatterissa tietenkin!

Uskomaton tuuri että satuin olemaan täällä samaan aikaan kun (6th) Annual Oxford Film Festival! Viikonlopun aikana (torstai-sunnuntai) näytettiin käsittääkseni yli 100 independent elokuvaa. Joukkoon mahtui animaatioita, lyhytelokuvia, koko illan pätkiä, dokumentteja, musiikkivideoita... Mitä nyt asialle omistautuneiden ihmisten voisi kuvitella tekevän. Elokuvien budjetti liikkui useasta sadasta tuhannesta dollarista 8 dollariin.

On uskomatonta, miten 9 minuutin indie-elokuvaan voidaan saada 5000 dollarilla enemmän sielua ja asiaa kuin kymmeneen miljoonabudjetin 3 tunnin Jerry Bruckheimer-Hollywood -pätkään. Näkemistäni n. 20-30 elokuvasta löysin muutaman todella hyvin tehdyn ja minua liikuttaneen teoksen. Toki tuohonkin määrään näissä kategorioissa mahtuu muutama täysin luokaton tekele, mutta kokonaisvaltaisesti... rakastin näitä elokuvia. Suurimman osan katsoin ihan itsekseni, sillä muut täällä olevista ystävistäni valitsivat ulkoilemisen. Enkä siitä heitä moiti. Tämä nyt ehkä on vain minun juttuni.

Tunnelma oli todella lämmin. Katsojia riitti kähes joka näytökseen vähintään puoli salia, moniin ei kaikki halukkaat edes mahtunut. Jokaisen esityksen jälkeen koko sali taputti suosionosoituksensa. Ja jos "ohjelmanumeroon" kuului esim useampi lyhytelokuva peräkkäin, taputettiin jokaiselle erikseen. Näytösten jälkeen elokuvien tekijät siirtyivät kankaan eteen kertomaan projektistaan sekä vastaamaan kysymyksiin. Oli todella mielenkiintoista kuulla, kuinka tuollaiset elokuvat saivat alkunsa ja inspiraationsa, mikä oli budjetti ja aikataulu yms.

Festit järjestettiin paikallisessa elokuvateatterissa. Saleja on kuusi, joista kolme oli varattu koko viikonlopuksi näille elokuville. Tiketit eivät olleet edes pahan hintaisia, opiskelija sai päivän lipun 7$ (norm. 10$) tai koko viikonlopun passin 20$ (30$). En vielä ole varma, menenkö enää tänään sunnuntaina katsomaan mitään, mutta halusin joka tapauksessa tukea tällaista tapahtumaa sekä kulttuuria, joten otin koko viikonlopun passin. Tänään olisi ohjelmistossa eniten pidettyjen teosten uusintoja. Suurimman osan tämän päivän leffoista olen nähnyt, mutta olisi siellä muutama katsomisen arvoinen.

Vahinko että äskettäisen sairastumisen sekä nyt tämän takia opiskelut ovat hieman jääneet vähemmälle, joten pitänee yrittää ottaa kiinni hieman. Ja tosiaan, sää-widget näyttää +19. Jääkööt kirjat nyt vähäksi aikaa tähän, lähden ulos syömään -->

Strike one!

Reilut kolme viikkoa kestinkin. Sitten murtui heikon mieli.

Saavuin juuri opiskelijoiden terveysasemalta. Ennusteeksi antoivat kyllä positiivista, mutta ei tämä hauskaa ole. Ilmeisesti jonkin tason bakteeripohjainen tauti, tohtori määräsi antibiootteja sekä suupesua.

Ei tämä vakavaa ole, hieman kuumetta ja kurkku on kipeä. Ja on kylmä. Koko täällä oloni ajan olen saanut kärsiä huoneen ilmastoinnista, joka tarkoittaa ilman siirtämistä sellaisenaan ulkoa sisälle. Ilman lämmitystä. Siinä pitäisi olla jokin hieno systeemi, että kahden menneen päivän perusteella järjestelmä lämmittää tai viilentää kierrätettävää ilmaa, mutta minä olen huomannut ainoastaan "lämpimän sään" asetuksen. Ja nyt kun on hieman kuumetta...

Antibiootit on käsittääkseni tarkoitettu hevosille, jos pillerin kokoon on uskomista. Pikkurillin pään kokoinen mötkäle pitäisi saada alas kaksi kertaa päivässä, aamuisin ja iltaisin ruualla höystettynä.

Nielemistä helpottamaan sain kurkkukipuuni suupesua. Kurlaan silloin kun siltä tuntuu söpön pehmeän pinkkiä nestettä. Sitä ei saa niellä, ja kokeiltuani kerran ymmärrän hyvin miksi. Sehän turruttaa koko suun! Mutta kylläpä tehoaa.

Tämän päivän ajattelin viettää sängyssä. Yhden luennon missaan, mutta lähetin professorille postia ja hän oli todella ymmärtäväinen. Illalla olisi vielä astronomian labra, mutta saas nähdä miten käy.

Super Bowl!

Seuraa pikaraportti maan suurimman urheilutapahtuman puoliajalta:

Tämä sunnuntai meni jalkapalloa katsellessa. Kerroin aiemmin, että futiskausi on ohi täällä Oxfordissa. Kyllä, näin onkin koulufutiksen kohdalla, mutta maailmankuulu 43. Super bowl pelataan parhaillaan Tampa Bayssa. Vastakkain ovat Pittsburgh Steelers - Arizona Cardinals. Historiasta, Steelers on ollut kuulemma 7 kertaa Super bowlissa, Cardinalsin ollessa ensikertaa.

Tunnelma täällä on... noh, tiedätte millainen tunnelma on jääkiekon mm-kisoissa etenkin silloin, jos suomi on finaalissa. Tuntuu että jokainen on katsomassa peliä, joko yhteisissä tiloissa isoista telkuista tai omissa dormeissa ja pienemmissä porukoissa.

Stockardin aulassa oli tarjolla pizzaa ja kolaa asukasyhdistykseltä. Teki kauppansa :)

Jos jalkapallo ei kiinnosta, voi silti katsoa lähetystä puoliaikaohjelman (Bruce Springsteen) sekä mainosten takia. Super bowlin aikana esitetyt mainokset kuuluvat maailman kalleimpiin, kuulin että kallein olisi ollut 280 miljoonaa minuutin mittaisesta mainoksesta. Siinä Hesarin sunnuntaisivukin jää kakkoseksi. Ja kaikkihan muistavat muutama vuosi sitten tapahtuneen skandaalin Justin Timberlaken ja Janet Jacksonin esityksessä.

Pelistä itsestään, tämä on ensimmäinen kerta, kun seuraan kyseistä lajia ikinä. Ei iskä, tämä ei ole niin tylsää kuin sanot. Lukaisin nopeasti wikipedian annin lajista. Tuolla pääsee yllättävän pitkälle. Ja onneksi täällä on monta asialle omistautunutta poikaa ja tyttöä, joilta voi kysyä. He mielellään kertovat eurooppalaiselle mistä on kyse.

Jos joku tietää amerikkalaisen supersankarisarjan 'Heroes', sen näyttelijät näemmä ovat tehneet yhteisen mainoksen pelaajien kanssa. Puhumme siis suuren luokan showsta niin livenä kuin televisiossakin.

Vahinko että alkoholin nauttiminen ja hallussapito on kiellettyä kaikkialla kampusalueella, sillä kyllä tämä yhden tai kaksi kisaolutta olisi ansainnut.

Peli jatkuu, tunnelma tiivistyy. Toivottavasti Cardinals voittaa :D